”Kylläpä tuo koulutus pisti taas ajattelemaan”

Itsellä jäi päällimmäisenä mietityttämään jako introvertteihin ja ekstrovertteihin:

Miettivätkö jotkut introvertit, että onko heistä työelämään, kun ekstrovertit vievät kaiken huomion?

On tietenkin! Kaikkia meitä tarvitaan, me ollaan erilaisia syystä, jokaiselle on paikkansa, myös työelämässä.

Jot-Rentillä on monta introverttiä kuin myös ekstroverttiä, sekä työntekijäporukassa että toimihenkilöporukassa. Jot-Rentin toimihenkilöporukassa on kuitenkin enemmän ekstroverttejä, mutta suhdeluku on kuitenkin ”vain” 3:5.

Wikipedia sanoo näin:

Introvertti on henkilö joka on sisäänpäinkääntyneempi ja miettii tekojaan enemmän kuin ekstrovertti. Tyypillinen introvertti on hiljainen, itseään tutkiskeleva ja varautunut. Tutkimuksissa on havaittu introverttien olevan herkempiä kivulle, väsyvän helpommin ja tuntevan jännityksen madaltavan suoritustasoa, pärjäävän paremmin koulussa, suosivan vakaampia ammatteja ja olevan vähemmän alttiita vaikutteille.

Ekstrovertti suuntautuu ihmisiin ja asioihin ympäristössä päinvastoin kuin introvertti. Ekstrovertti orientoituu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa kasvotusten. Ekstrovertit hakeutuvat tilanteisiin, joihin liittyvät muut ihmiset ja heidän kanssaan vuorovaikuttaminen. Ekstroverteillä saattaa olla vaikeuksia keskittyä esimerkiksi opintoihin. Muun muassa tämän takia ekstroverttejä pidetään impulsiivisempina, koska he eivät käytä niin paljon aikaa asioiden harkitsemiseen kuin introvertit. Eloisuus ja seurallisuus ovat kuitenkin sosiaalisesti arvostettuja piirteitä.

Jos ajatellaan esimerkiksi töitä Jot-Rentillä ja meidän työntekijätarpeita, niin voisin sanoa että molemmanlaisia tarvitaan ehdottomasti. Meillä on paljon itsenäisiä ja vakaita pitkään samanlaisena jatkuvia töitä, joihin tarvitaan rauhallinen ja harkitseva ehkä juuri introvertti työntekijä.

Meillä on myös paljon kiihkeitä ja muuttuvia työmaita, joihin tarvitaan sitten ehkä enemmän niitä ekstroverttejä.

Nämä on kuitenkin vain suuntaa antavia ajatuksia ja mietteitä eikä nämä jaottelut aina päde.

Esimerkiksi on yleisesti sanottu, että introverteista ei ole johtajiksi. itse olen tästä täysin toista mieltä. 

Juuri nyt Jot-Rentille haetaan kokenutta viherrakennustyöntekijää, jolla on kokemusta myös kivitöistä. Kumpaan kategoriaan laittaisit itsenäistä vihertyötä tekevän ammattilaisen.

Toki viherrakennustyöntekijä voi olla kiihkeä ja impulsiivinenkin, eikä sillä ole lopulta mitään väliä, kunhan työ on tekijälleen mielekästä  ja homma toimii.

Wikipediasta vielä:

Introverttien aivojen otsalohkon kuorella on voimakkaampaa sähköistä toimintaa kuin ekstroverteilla. Alueelle sijoittuvat oppiminen, päätöksenteko, muisti ja ongelmanratkaisu.

Introverttien ja ekstroverttien aivoissa veri virtaa eri reittejä, introverteilla ärsykkeet joutuvat kulkemaan pidemmän matkan aivojen hermoradoissa kuin ekstroverteilla.

Esimerkiksi meillä on konttorilla sekä nopeita päätöksiä ja impulsiivista toimintaa janoavia ekstrovertteja että pitkään asioita hauduttelevia ja harkitsevia introvertteja.

Väärinkäsityksiltä ei siis monestikaan voida välttyä.

Introverteillä on korkeammat asetyylikoliinipitoisuudet kun taas ekstroverteillä on havaittu korkeammat aktiivisuudet dopamiinin kulkureiteillä. Asetyylikoliini on välittäjäaine, joka vaikuttaa keskittymiseen, muistiin ja oppimiseen. Dopamiini sen sijaan yllyttää liikkeelle, tekee uteliaaksi, vaihtelunhaluiseksi ja saa kaipaamaan palkkioita.

Välittäjäaineiden pitoisuuden erot vaikuttavat siihen, että introvertteja luonnehtii turvallisuushakuisuus, harkitsevuus ja ristiriitojen välttely, ja ekstrovertteja palkitsemisen tarve, ilo, into kiihkeys ja riskinotto. Jos ekstrovertit eivät saa ulkoisia ärsykkeitä, he kärsivät dopamiinivajeesta ja pitkästyvät.

Nämä ovat erittäin mielenkiintoisia teorioita ja kun työelämässä on kuitenkin melko tärkeää analysoida keskustelukumppaniaan (työntekijä, asiakas, kollega..), jotta osaa niin sanotusti käyttäytyä oikealla tavalla...

Itse olen introvertti.