Tulevaisuusajattelua

Ympäristön suojelusta pitää mielestäni pystyä tekemään bisnes, sillä tavalla saataisiin kaikki mukaan ympäristötalkoisiin. Jo nyt yritysten markkinoinnissa näkyy omien ympäristöarvojen esittely ja yritykset ajavat toimintaansa koko ajan enemmän ekologiseen suuntaan, tämä on tärkeää asiakkaiden tunteisiin vetoamista, mutta vie samalla ympäristöasioita parempaan suuntaan. Ihmiset vaativat yrityksiä panostamaan ympäristönsuojeluun omalla ostokäyttäytymisellään.

Väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee.

Tulevaisuudessa tullaan tekemään paljon kauppaa vanhusten kanssa ja siinä ohella kaupungistuminen kuitenkin jatkuu. Tulevaisuuden kaupantekoa pitää miettiä myös tältä uudelta kantilta ja yritysten kannattaa siis suunnata ja kehittää tuotteita ja palveluita yhä enemmän kaupungissa asuville vanhuksille. Tulevaisuuden vanhukset ovat mielestäni yksi tärkeä kohderyhmä, kun mietitään uusia innovaatioita ja myös esimerkiksi uudenlaisia asumis- ja yhteydenpitoratkaisuja.

Keskittymiskyvyn ja luovan ajattelun vähentyminen.

Olen huomannut sekä omassa elämässäni että tämän päivän nuorilla radikaalia keskittymiskyvyn heikkenemistä, ja valitettavasti myös luovan ajattelun vähentymistä. Esimerkiksi itselläni on nykyään paljon vaikeampaa keskittyä pitkiä aikoja johonkin tiettyyn asiaan, kuin esimerkiksi viisitoistavuotta sitten. Todellisuutemme on jo lähellä vanhojen tieteiselokuvien utopiaa, jossa ärsykkeitä ja uutta teknologiaa on niin paljon, että ihmisen aivot eivät meinaa pysyä perässä. Tässä monimuotoisessa ongelmassa näen kuitenkin myös mahdollisuuksia. Nykyajan työelämässä, varsinkin teollisuudessa ja rakennusalalla on todella paljon erilaisia turvamääräyksiä ja työntekijöiden pitää käydä monenlaisia koulutuksia ja perehdytyksiä ennen kuin itse työn pääsee aloittamaan. Mielestäni virtuaaliset ja lisätyn todellisuuden mahdollisuudet voitaisiin valjastaa tulevaisuudessa perehdyttämiseen ja työtehtävien oppimiseen.

Onko teknologian kehittyminen enemmän uhka kuin mahdollisuus.

Ainakin tällä hetkellä teknologian kehittyminen on mielestäni tuonut enemmän hyvää kuin huonoa. Kysymys kuuluukin; onko tulevaisuuden teknologiasta päättämässä ja sitä kehittämässä valtiot vai yritykset ja miten sen pitäisi olla. Tällä hetkellä esimerkiksi informaatioteknologian huiman kehittymisen vuoksi asiakastarpeita syntyy, kun uusia innovaatioita syntyy.

Talousjärjestelmän muutos.

Kun vauraus keskittyy tietylle pienelle osalle ja samalla kuitenkin talouskasvu siirtyy pois länsimaista, niin herää kysymyksiä miten heikoimmille käy. Työn rakenteet tulevat muuttumaan ja jatkuvan osaamisen kehittäminen tulee olemaan isossa roolissa tulevaisuudessa. Uskon, että tässä on myös iso mahdollisuus. Tällä hetkellä esimerkiksi Jot-Rent myy muun muassa henkilöstöpalvelua, jossa asiakas saa juuri sellaista työvoimaa kuin tarvitsee, juuri silloin kun tarvitsee, juuri siksi ajaksi, kun tarvitsee. Tulevaisuudessa panostamme kuitenkin enemmän juuri työn murrokseen ja kouluttautumisen tarpeeseen. Uuden teknologian avulla voidaan mielestäni ratkaista monia työn haasteita, esimerkiksi yhden suurimmista; hiljaisen tiedon tallentaminen ennen kuin suuret ikäluokat poistuvat työmailta, sekä tuon tiedon hyödyntäminen. Ennen oli suuressa suosiossa sellainen järjestely työmailla, jossa oppinut opetti oman työn ohessa uutta tulokasta, mutta nykyjärjestelmä on ajanut tämän järjestelyn melkein kokonaan alas, lähinnä kustannussyistä. Uskon, että tulevaisuuden mestari/kisälli järjestelmä voisi olla virtuaalinen ja osittain lisätyn todellisuuden avulla järjestetty.

Lähde: https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2020/